Tarjoan imetysohjausta Kuopiossa asiakkaan kotona tai omassa kotonani Niiralassa.
Onko vauvan imuotteen kanssa pulmia? Naksuuko tai irtoileeko ote, epäiletkö suun alueen kireyksiä?
Monesti suun, kasvojen ja niskan alueen kireydet voivat myös vaikeuttaa imemistä ja optimaalista imuotetta ja niiden aukihieronnalla voi olla merkittävä vaikutus imetyksen onnistumiseen.
Teen myös haavakontrollikäyntejä vauvoille joilta on operoitu kireä kieli- ja/tai huulijnne, myös läheteasiakkaat jolloin saat vakuutuksesta rahan takaisin hakiessasi.
Ohjaan imetysohjauskäynneillä vanhemmillekin keinoja vauvan suun alueen jumppauttamiseen.
Raskaana ollessa on hyvä myös perehtyä hieman imetykseen etukäteen ja tulen siitä mielelläni kertomaan teille❤️.
Älä jää yksin imetyspulmien kanssa, vaan ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä miten saamme imetyksen onnistumaan paremmin.
E –
Asiakaskertomus:
Vauvallamme oli imemisongelmia heti syntymästään saakka ja jo synnytyssairaalassa todettiin kireä kielijänne. Imetyspolilla kireää kalvoa leikattiin, mutta ongelmat jatkuivat. Meille suositeltiin Amandaa, joka pystyisi sekä arvioimaan kielijännettä vielä kertaalleen että auttamaan imetysasioissa. Amanda tuli käymään ja totesi imetystä tarkkailtuaan, että vauvan imu oli aivan tehotonta eikä imiessä rinnasta siirtynyt maitoa vauvan suuhun. Maitoa siis tuli, mutta vauva ei jaksanut imeä sitä eikä imuun syntynyt kunnollista alipainetta. Kielijänteen tutkittuaan Amanda totesi, että pelkkä kalvon leikkaaminen ei ollut riittänyt, vaan koko kielijänne pitäisi katkaista. Hän arvioi, että vauvalla oli myös liian korkea kitalaki, mikä kulkee käsi kädessä kielijänteen ongelmien kanssa. Amanda suositteli, että veisimme vauvan mahdollisimman pian kielijänteisiin erikoistuneelle kurkku-nenä-korvalääkärille, joita on Suomessa rajallinen määrä eikä Pohjois-Savon alueella yhtäkään. Amanda neuvoi myös uuden imetysasennon, jossa sain vauvan imemään hieman paremmin.
Tässä vaiheessa tilanteemme oli se, että kaksiviikkoinen vauvamme sai suurimman osan ravinnostaan pumpattuna rintamaitona, minkä lisäksi yritin aina ennen pulloruokintaa myös imettää. Me vanhemmat olimme aivan nääntyneitä imetys-pumppaus-pulloruokinta-rumbaan, mikä vei suurimman osan vuorokauden tunneista eikä käytännössä olisi voinut enää jatkua toisen vanhemman kolme viikkoa kestävän vanhempainvapaan päätyttyä. Sen jälkeen todennäköisin vaihtoehto olisi ollut siirtyä korvikkeen käyttöön ja lopettaa imetys kokonaan.
Meitä jännitti lähteä vastasyntyneen kanssa pitkälle matkalle, mutta päätimme lopulta ottaa suunnaksi Hämeenkyrön, missä KNK-erikoislääkäri Mikko Lehtosella oli vapaita vastaanottoaikoja. Perille päästyämme Lehtonen teki täsmälleen samanlaisen arvion kuin Amanda: kireä kielijänne, korkea kitalaki. Kielijänne operoitiin nopeasti ja pääsimme paluumatkalle. Alle kahdessa viikossa tarvetta pumpatulle lisämaidolle ei enää ollut ja vauva sai kaiken maitonsa rinnasta imemällä.
Amanda oli jo ennen leikkausta ohjeistanut meitä kielijänteen venytyksiin ja tuli katsastamaan tilanteen viikon päästä operaatiosta. Kaikkiaan Amanda kävi meillä viisi kertaa kontrolloimassa haavan tilanteen ja antamassa uudet hoito-ohjeet sen mukaan, miten arpeutuminen oli edennyt. Sain myös imetysohjausta, neuvoja vauvan vatsavaivoihin ja lisäksi vauva hierottiin joka kerta. Arvostamme suuresti sitä, että Amandalla on niin laaja osaaminen kaikkeen vauvoihin ja vastasyntyneisiin liittyen ja samalla käynnillä pystyttiin hoitamaan monta vaivaa. Jos jokin huolestutti tai vauvan voinnissa tapahtui muutos, Amandalle voi aina laittaa viestiä. Hän vastaa viesteihin nopeasti ja pääsee joustavasti kotikäynnille. Olemme hyvin kiitollisia Amandalle, sillä ilman hänen asiantuntemustaan kielijänne olisi jäänyt hoitamatta ja imetys olisi päättynyt muutamaan viikkoon.